Väärinkäsitys

Kirjoitin eilen tulevalle vuokraemännälleni ja kyselin, että onhan kaikki sanalliset sopimuksemme vielä voimassa ja lukeutuuhan siihen XXX kuukausivuokraan netti, sähkö ja vesi. Hän vastasi, että mistä vuokrahinnasta nyt oikein puhun. Hänen mukaansa vuokra olisi 100 euroa kalliimpi per kuukausi. Viestiä lukiessani tunsin sydämen sykkeen kiihtyvän ja sormenpäiden hikoavan. Onneksi minulla oli kaikki käymämme sähköpostikeskustelut tallessa ja pääsin vaivattomasti tarkistamaan mitä olemme puhuneet ja mistä sopineet. Voi olla, että hän on _ajatellut_ sitä suurempaa vuokraa, mutta kirjoittanut kolmesta numerosta ensimmäisen väärin. Onneksi kuitenkin saimme asian sovittua ja hän sitoutui siihen alkuperäiseen halvempaan vuokraan. Täytyy nostaa hattua hänelle hänen reiluudestaan. Grazie!

Olisi ollut haastavaa alkaa etsiä uutta majoitusta viikko ennen lähtöä. Toisaalta, kuten jo aikaisemminkin totesin, uskon että kaikista vastaan tulevista vaikeuksista selvitään. Olen jo niin monessa liemessä keitetty, eli kokemusta on! :D

Reissu Tampereelle

Hyppäsin tänään aamulla junaan ja kävin lounastamassa hyvän ystäväni kanssa. Noin kolmen tunnin ruokailun aikana tuli juteltua ummet ja lammet ja vaihdettua kuulumisia. Läsnäoloa, kuuntelua ja kerrontaa - sitä se ystävyys on. Eikös muuten se slow food -kulttuuri ole peräisin Italiasta, joten harjoittelin sitä jo =) Toivon mukaan näen ystäväni Iidan seuraavan kerran toukokuussa Italiassa! Sitä siis odotellessa.

Tämä aika ennen Italiaan lähtöä on ystävien ja tuttavien tapaamista sekä koko ajan alitajuista miettimistä mitä pitää vielä muistaa tehdä ja hankkia. Ei saisi kyllä liikaa luottaa omaan muistiin, vaan ottaa vain kynä ja paperia esille. Tyypillistä luonteelleni on, että jätän kaiken viime tippaan, mutta toisaalta silloin olen myös tehokkain!

Ai niin, huomenna laitan viestiä tulevalle vuokraemännälle ja varmistan, että onhan varaukseni edelleen on voimassa. Olisi ikävä yllätys jos ei olisi. No kaikkeen on varauduttava, ja uskon, että kaikesta myös selvittäisiin.

Nyt lähden hakemaan sitä kynää ja paperia...

Kohta se alkaa

Nimittäin seikkailuni Italiassa. Enää alle pari viikkoa siihen, kun pakkaan kimpsuni ja kampsuni ja otan suunnaksi Milanon. Edessä on parin kuukauden italian kielen opinnot Leonardo da Vinci -kielikoulussa. Olin samaisessa koulussa jo viime vuoden lopulla neljä viikkoa. Motivaatiota kielen opiskeluun riittää, sillä tavoitteenani on saada kesätöitä Italiasta.

Venäjältä palattuani olen saanut lepäillä koti-Suomessa kuukauden päivät, ja nyt akut alkavat olla täysin ladattu. Olen valmis uuteen elämänvaiheeseen, enkä malta odottaa pääseväni Milanon kevääseen!

Majoituksen olen varannut netin kautta. Sen olisi saanut hommattua myös koulun kautta (kuten viimeksi tein), mutta itse etsimällä saa vaikuttaa asunnon sijaintiin, hintaan ja laatuun. Koulun kautta pitää ottaa se mitä annetaan. Minulla kävi tuuri, sillä löysin asunnon läheltä koulua. Vuokraan siis huoneen kolmiosta. Omistaja kertoi, että yhdessä huoneessa asuu hän (keski-ikäinen italialainen nainen), toisessa hollantilainen tyttö ja sitten minä saan sen kolmannen makuuhuoneen. Olen nähnyt kuvia asunnosta ja se näytti kodikkaalta ja viihtyisältä.

Pian saan sanoa arrivederci Finlandia!